Romuhuoneesta 4-5 hengen makuuhuoneeksi
Huoneen uusi ilme.
Sängyn päällä oleva katos on tehty varastosta löytyneestä heinähangosta, sekä kettingeistä. Kangas on vanha verhokangas.
Meillä on yhteisomistuksessa vanhempieni ja sisarusteni kanssa kesämökki Varsinais-Suomessa, keskellä kauniita peltomaisemia. Tällä hetkellä mökkiä asuttaa pääasiassa äitini, sekä isäpuoleni, mutta me perheeni kanssa taidamme siellä vierailla kaikkein eniten. Juhannukset kuitenkin vietetään usein suurella porukalla, johon kuuluu kaikki sisarukseni, sisaruspuoleni, sekä kaikkien puolisot ja lapset.
Mökillämme oli vuosikymmenien ajan huone, jota kukaan ei käyttänyt ja jonne kukaan ei halunnut edes mennä. Huone oli täyden kaaoksen vallassa, näytti pelottavalta ja oli kaikinpuolin epämiellyttävä. Koska mökissämme oli tupakeittiön lisäksi vain yksi makuuhuone, päätimme remontoida myös romuhuoneen asuinkäyttöön.
Alkuun urakka tuntui pelkän ajatuksenkin tasolla lähes mahdottomalta , mutta yhteistuumin isäpuoleni kanssa ryhdyttiin päättäväisesti toimeen ja pian remontti eteni kuin itsestään.
Huone oli joskus aikanaan ollut selvästi verstas-käytössä, sillä se oli täynnä puutyökaluja, maaliläikkiä, sahanpurua ja muuta roskaa. Talossa asuneet sukulaiseni, olivat tietojeni mukaan olleet puuseppiä ja monet talon upeista puukalusteista oli heidän käsialaansa. Valitettavasti kalusteet olivat joutuneet tuholaisten lahottamiksi, eikä niistä saatu enää käyttökelpoisia tavaroita uuteen tilaan.
Tähän tilaan ei ostettu mitään uutta, vaan jokainen tavara tuli käytettynä, tekstiilejä myöten. Olin aikanaan aikaisemmassa kodissamme pitänyt maalaisromanttisesta sisustustyylistä, josta olin tätä mökin remonttia silmällä pitäen säästänyt osan sisustustavaroista. Ne sopivatkin tilaan todella hyvin.
Vanha kakluuni on mielestäni huoneen sydän.
Kakluuni oli onneksi säilynyt hyvänä ja sen kävi nuohooja myös käyttökelpoiseksi toteamassa. Tämä on ollut aivan ihana tapa lämmittää huone viileinä kesäiltoina, sekä aina syksyn tullen. Jaksan ihastella kakluunin kauneutta ihan joka vuosi mökillä ollessamme.
Seinällä olevan kankaisen lokerikon olen alkujaan tehnyt joulukalenteriksi lapsille. Se käy kuitenkin hyvin toimittamaan lokerikon virkaa.
Tilaan tuotiin lisää valoa maalaamalla katto ja osa seinistä valkoiseksi.
Muovimaton alta paljastunut hieno lankkulattia on maalattu Betoluxin vaaleanharmaalla sävyllä.
Pinkopahvien alta paljastui upea hirsiseinä
Vanhat pinkopahvit olivat kaikki jo osittain repeytyneet ja yltäpäältä pölyn peitossa. Sen sijaan, että olisimme kiinnittäneet pahvit uudelleen, päädyimme poistamaan ne kokonaan jo pelkästään terveyssyistä. Pinkopahvit oli helppo repiä alas, lukuunottamatta kiinnityskohtia, joihin oli jaksettu nakutella satoja pieniä nauloja aivan vieri viereen. Oli helpompaa jättää osa nauloista maalin alle piiloon, kuin nyppiä jokaista erikseen irti.
Vanha upea hirsiseinä sai kahdelta seinältä jäädä omaan väriinsä esille ja kahdelta seinältä maalattiin hirret valkoiseksi lisäämään valoa huoneeseen.
Käkikello taitaa olla ainut esine, joka jäi jäljelle huoneen vanhoista tavaroista
Kerrossänky on lapsuudenkodin peruja. Kerrossängyn alla on vielä sängyn mittainen sängynaluslaatikko, joka toimii hyvin esimerkiksi vieraspetinä
Unisieppari on siskoni tuoma matkamuisto.
Riisipaperilamput ovat kuin pilviä taivaalla. Näitä ripustetiin koristeeksi useampi ja osa upotettiin puoliksi siniseen kangasväriin. Samalla liukuvärjäyksellä värjättiin myös lasten kerrossängyn verhot. Värisävy ei tosin ollut aivan sitä mitä olin kuvitellut. Paketin mukaan sävy oli petrooli, mutta mielestäni lopputulos oli kyllä ihan muuta. Saivat kuitenkin toistaiseksi jäädä.
Sängyn päällä oleva katos on tehty kahdesta eri verhosta.
Näin ollen ikkunan edessä oleva verho on tarvittaessa mahdollista vetää ikkunan eteen, ehkäisemään aamuauringon paistetta.
Huoneen ikkunasta näkyy kaunis vanha aitta, joka on vastikään maalattu punamulta-maalilla.
Syksyn iltatunnelmia kynttilän valossa.
