Lasten vaatteet käytettynä ja uutena
Taas on aika kirppareiden…
Saako lapselle ostaa uusia vaatteita kaupasta, vai kannattaisiko vaatteet kuitenkin hankkia vain kierrätettyinä?
Meidän tytöillä on neljän vuoden ikäero, joka tarkoittaa sitä, että vaatteet, jotka isommalle jäävät pieneksi, voi laittaa odottamaan pienemmän kasvua samaan ikään. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että pienempi saa kulkea aina isosiskon vanhoissa vaatteissa ja harvemmin pääsee nauttimaan bräniköistä pikamuotiliikkeiden kledjuista. Eettiseltä kannalta tämä on mielestäni erinomaista, eikä haittaa, että lompakkokin kiittää, mutta toisinaan taas mietin, onko tilanne epäoikeudenmukainen siskosten välillä.
Isompien tyttöjen vaatteita on ollut todella hankala löytää kirppareilta, tai nettikirpputoireiltakaan. Muutaman kerran olen ostanut isomman vaatepaketin nettikirppikseltä, mutta aika usein mukana tulee sattumia, joita ei kuvista välttämättä huomaa. Osa vaatteista on niin kulahtaneita, että saavat siirtyä autonrassaus-liinoiksi, tai kierrättyä heti eteenpäin. Kivijalkakirppiksillä taas hyllyt tuntuu notkuvat toinen toistaan suloisempia taaperon ja vauvan vaatteita, mutta viisi vuotiaiden ko’oista ylöspäin, on vaatteita vain satunnaisesti. Ja tämä näkyy myös kirppismyynnissä. Yritän aina tehdä muutaman isojen kokojen hyllyn myyntipöytääni, mutta ilmeisesti niille ei ole kysyntää. Liekö syynä se, että pienten lasten äideillä on enemmän aikaa kirppistellä.
Viikonloppuna kävin taas pitkästä aikaa läpi lasten vaatekaapit ja yhdessä tyhjensimme pieneksi jääneitä, sekä kelpaamattomia vaatteita kiertoon. Pienempi saalisti itselleen huikean läjän isosiskon vaatteita ja vaikutti olevan saaliiseensa erittäinkin tyytyväinen. Tästä voi kait päätellä, että hän on varsin tyytyväinen siskonsa vanhoihin vaatteisiin. Tai sitten ei vain tiedä paremmasta.
Isosisko puolestaan jäi hieman haikeana tuijottamaan puoli tyhjää vaatekaappiaan ja pohti, pärjäisikö kuitenkin vain kolmilla housuilla. Siis tuosta pohdinnasta olin äärettömän ylpeä! Lumppari on muutenkin tarkka valinnoissaan. Vaatekaupassa hän saattaa miettiä tuntitolkulla valintojaan ja silti lähteä hyvillä mielin pois, vain yhden uuden vaatekappaleen kanssa. Minun ihmetellessä miksi ei muuta ostanut, hän toteaa, ettei välttämättä tarvitse, eikä muut vaatekappaleet saaneet häntä tuntemaan sen suurempaa fiilistä. Siis miksi minulta ei löydy tuota luonteenpiirrettä!??
Onneksi ihminen on oppivainen ja olen itsekin alkanut opettelemaan erittäin vahvaa harkintaa jokaisen hankintani kohdalla. Välillä tulee pohdittua, onkohan minussa joku sisäänrakennettu virhekoodi, joka kauniin vaatteen, tai esineen nähdessään, ei kykene kieltäytymään sen ostamisesta. Onneksi lompakkoni kieltäytyy sitäkin useammin.
Kirppismyynti ja kirpputorin valinta?
Onko hyvä kirpputorimyynti pelkkää tuuria, vai liittyykö siihen jotain tilastotiedettä ja matemaattisia kaavoja? Olin pitänyt erästä Helsinkiläistä lastenvaatekirpputoria takuuvarmana hyvän myynnin paikkana, kunnes kolmena peräkkäisenä kertana lähdin samat tuomani vaatekassit kainalossa ja muutama hassu kymppi taskussa. Silloin olin tietenkin sitä mieltä, että kirppis oli huonontunut. Tai sitten sen asiakkaissa oli nykyisellään jotain vikaa. Mutta oliko kyse sittenkin jostain muusta? Huonosta tavarasta, pääsiäislomasta, vuodenajasta, mistä?
Tutkin vanhat myyntini ja tulin siihen tulokseen, että paras aika myydä on syksyllä ja ehkä pöytävarauksen voisi vielä ajoittaa lapsilisien, tai yleisten palkkapäivien kohdalle. Loma-ajankohtia olisi syytä välttää. Tämän silmällä pitäen, seuraava myyntini samalla kirpputorilla , menikin taas mallikkaasti vanhan kaavan mukaan ja aionpa myydä vielä toistekin!
Pikun vaatevalinnat
Tämän tytön tuskaillessa vaatekaapin sisältöään, minä kipaisen kellarista hakemassa hänelle siskon vanhoja vaatteita käyttöön. Tällä kertaa posti toikin ihka uudet vaatteet ja vieläpä itse valitsemat.
Ei haittaa rypyt kun mekko oli saatava päälle välittömästi sen saavuttua postista. Sitäpaitsi, aina voit vedota trendikkäisiin pellavatuotteisiin, joiden kuuluukin olla rypyssä. Näin itsekin haluan ajatella, kun puen sen rekistä nappaamani puuvillapaidan ylle, enkä laiskuuttani jaksa sitä silittää.
