Meillä on talossamme oikeastaan kaksi erillistä eteistä. Suurempi “pääeteinen” on nykyään meidän arkieteinen ja tämä pienempi eteinen lähinnä vieraita varten.

Pienemmästä eteisestä tulikin aivan kuin vahingossa käyttöeteinen vieraille sen jälkeen, kun asensimme uuden kulkuyhteyden pihallemme viime kesänä. Meille saapuessa tämä kulkureitti on lähempänä takapihan ovea ja sen sivuvaikutuksena meille saapuvat ihmiset, ovat myös alkaneet käyttämään kyseistä ovea pääsisäänkäyntinä. Moni meille ensimmäistä kertaa tuleva ei edes hoksaa, että itseasiassa meidän niin sanottu “oikea” ovi ja eteinen sijaitsee toisella puolella taloa.

Oli siis aika tehdä uudesta sisäänkäynnistä enemmän eteisen kaltainen, kutsuvampi sisäänkäynti. Aiemmin tämä tila on oikeastaan toiminut vain perheellemme takapihan ja vessan läpikulkutilana.

Alla kuvat eteisestä ennen maalausta. Kuvan Pom Pomit olin ripustanut tulevia syntymäpäiväjuhlia varten. Laiskuuttani en jaksanut niitä irroittaa remontin tieltä.

Oli toisaalta hyvä, että tämänkin tilan pieni pintaremontti tuli kuin pakotettuna, sillä muutoin sitä tuskin olisi jaksettu toteuttaa. Moni asia jää tekemättä, mikäli tila on esimerkiksi vain oman perheen käytössä. Välillä olisikin hyvä tehdä ihan lista siitä, mitä kohtia omasta kodista on jäänyt huomaamatta, tai jotka eivät vuosien saatossa enää pistä silmään.

Moneen ensin häiritseväänkin asiaan kun tottuu. Yhtäkkiä silmä ei enää huomaa niitä puuttuvia listoja, tai repsottavia tapetteja. Kuten näistäkin kuvista käy ilmi, puuttuu meidän keittiön ja tämän eteisen välisestä seinästä edelleen yksi karmi, jonka alta paistaa ihana keväinen kukkatapetti (näkyy ylimmässä kuvassa). Jospa me tuo keittiökin saataisiin tehtyä loppuun, ennen kuin vuosi sen aloittamisesta tulee täyteen.